TÄTÄ ON MUONIO
Totta ja tarua?AITO LAPPILAINEN KYLÄ KANSALLISPUISTON SYDÄMESSÄ
Muoniota ympäröi Suomen suosituin kansallispuisto, Pallas-Yllästunturin kansallispuisto. Muonio sijaitsee suurin piirtein 69. leveyspiirillä, suoraan Maan magneettisia napoja kiertävän revontuliovaalin alla. Täällä voit nähdä revontulisesonkina revontulia vähintään joka toinen ilta. Muonion matkailutarjonta pohjautuu paikalliseen luontoon ja kulttuuriin. Meillä ei ole rakennettuja massamatkailukohteita eikä mitään keinotekoista.
Pysähdy lomailemaan.
MUONION MATKAILUNEUVONTA
Matkailuneuvonta
info@muonio.fi
+358 40 585 1864
Sivuston ylläpito
muonio@discovermuonio.fi
+358 44 235 0421
Muonion sää
Aapo Laiho, Visit Finland
Maailman puhtain ilma
Muoniossa saat hengittää tutkitusti maailman puhtainta ilmaa. Alle 10 mikrometrin hiukkasia on kuutiometrissä vain 4 mikrogrammaa, kun maailman likaisimmissa kaupungeissa niitä on melkein 600 mikrogrammaa (WHO). Yksi maailman ilmanlaadun mittausasemista sijaitsee Muonion Sammaltunturilla. Sen poikkeuksellisen puhdasta ilmaa verrataan maailman muiden mittausasemien dataan. Mittausasemilta saadaan tärkeää dataa maailman ympäristön tilan analysoimiseen.
Lumikausi 7 kuukautta
Muonio on lumivarma. Hiihtokausi alkaa Muoniossa jo lokakuun puolivälissä ”ensilumen ladulla”, jonka lumivarmuutta lisätään lumetuksella. Ensilumi sataa viimeistään lokakuun lopulla, ja lumikausi jatkuu toukokuun alkuun (Ilmatieteenlaitoksen lumitilannetilastot).
Valtteri Hyöky, Visit Finland
Markus Kiili, Visit Finland
Kauneinta tunturiluontoa
Muonion luonto on monipuolinen. Meiltä löytyy yli 20 tunturia ja keroa sekä suuret järvialueet. Tunturit ja järvet luovat yhdessä henkeäsalpaavan kansallismaiseman. Muoniossa näkee kauas. Täältä löytyy yksi Suomen korkeimmista kohdista, jossa voi katsoa aurinkoa. Taivaskero (809 m) on nimensä mukaisesti kansallispuiston tuntureista se korkein ja päälle voi kiivetä ympäri vuoden. Huipulla on muistokivi vuoden 1952 olympialaisista. Siellä keskiyön auringosta sytytettiin ”varjotuli ”, jota juoksutettiin läpi Suomen.
Yli 200 järveä
Muonion järviä ovat mm. Jerisjärvi, Särkijärvi, Äkäsjärvi, Vuontisjärvi, Kangosjärvi, Liepimäjärvi, Torasjärvi, Utkujärvi, Könkäsenjärvi, Olosjärvi, Kaarantojärvi, Kätkäjärvi ja Muonionjärvi. Kalaisista vesistämme nousee meri- ja järvilohta, harria eli harjusta, taimenta, siikaa, muikkua, haukea, ahventa, madetta ja särkeä. Muonionjoki on Euroopan pisin vapaasti virtaava lohijoki. Sen pituus on 230 kilometriä, ja putouskorkeutta on tällä matkalla 205 metriä. Äijäkoski on yksi Muonionjoen kovimmista ja komeimmista koskista.
Sanni Vierelä
Harri Tarvainen, Visit Finland
Kahdeksan erilaista vuodenaikaa
Lappilaiset ja saamelaiset eivät tyydy neljään vuodenaikaan, vaan vuosi jäsennetään kahdeksaan jaksoon. Niille on annettu kuvaavat nimet: pakkastalvi, hankikantokevät, jäidenlähtökevät, keskiyönaurinko, sadonkorjuu, ruska, ensilumi ja joulukaamos.
Arktinen valo
Keskiyön aurinko loistaa Muoniossa toukokuun lopusta heinäkuun puoliväliin. Muoniossa voi ihailla häikäiseviä auringon laskuja ja nousuja.
Vuoden värikkäin aika kaamos – Polar Night Magic – kestää joulukuun alusta tammikuun alkuun.
Revontulia alkaa näkyä elokuun iltojen pimetessä. Kun yötön yö väistyy, pohjoinen taivas on revontulten leikkikenttä. Nosta tammikuun pakkasissa, tykkylumisten puiden keskellä, katse kohti kirkasta tähtitaivasta ja tanssivia repolaisia. Olet kuin sadussa.
Ville Heikkinen
Terhi Tuovinen, House of Lapland
Hauskoja tilastotietoja Muoniosta
- Paliskunnan alueella 6 000 poroa. Lisätietoa poroista
- Asuu 20 eri kansallisuuden edustajaa – väestömäärään suhteutettuna eniten Suomessa.
- Eniten Audi-merkkisiä autoja Suomessa.
- Eniten moottorikelkkoja/asukas Suomessa.
- Yli 1000 husky-koiraa.
- Monella muoniolaisella on lemmikkinä safarikoiran työstä eläköitynyt husky.
ONNELLISTEN KYLÄ
Muoniolaiset ovat onnellisia: he kokevat elämänsä melko helpoksi, ovat toiveikkaita myös tulevaisuuden suhteen ja kokevat luonnon mielenterveyden voimavaraksi (THL).
Muoniossa asuu 2 300 ihmistä kylissä ympäri kuntaa. Kunnan pinta-ala on 2 039,97 km2, jolloin väestötiheys on 1,22 asukasta/km2. Tilaa siis riittää.
Terhi Tuovinen, House of Lapland