RETKEILYÄ, KALASTUSTA, HIIHTOA JA MAASTOPYÖRÄILYÄ

Oppaan kanssa tai omin päin

LUONTOLOMAPARATIISI

Tee luontoretki vaeltaen, meloen, maastopyöräillen, lumikenkäillen tai koiravaljakolla. Kalasta tai lähde keräämään hillaa ja kaarnikkaa. Ohjelmapalveluyritysten järjestämät safarit ovat helppo tapa nähdä ja kokea Lapin luonto. Muonion kahdeksan erilaista vuodenaikaa tarjoavat jatkuvasti uusia elämyksiä. Pysähdy kokemaan.

Lintubongaus

Paras ajankohta lintuharrastukselle on alkukesä. Linnut ovat aktiivisimmillaan, mutta  turistit ja sääsket passiivisimmillaan. Tunturi-Lappi on useille lintulajeille niiden esiintymisalueen pohjoisin osa. Muonion yleisimpiä lintuja ovat niittykirvinen, uunilintu, lapintiainen, kuukkeli ja kivitasku. Lapin maakuntalintu on sinirinta. Kotkakanta on Suomen suurin. Täällä voi tavata myös useita petolintuja, kuten Suomessa erittäin harvinaista tunturihaukkaa, petolinnuista jalointa. Erikoisuutena löytyy myös virtavästäräkki. Muoniossa parhaita lintujen tarkkailupaikkoja ovat Kutuniva, Muonionjärven lintutornit kirkonkylän keskustassa Puthaanrannalla ja järven pohjoispäässä Rukomasaaressa sekä Kätkäsuvannossa. Kätkäsuvannon ja Puthaanrannan tornien lähelle pääsee helposti vaikka autolla, mutta Rukomasaareen on mentävä veneellä.

Kalastus​

Muonion pitkissä joissa ja lukuisissa pienissä järvissä kalastaminen on useille kalastajille lähes intohimo. Lappiin pitää palata vuosi toisen perään uuden saaliin perään. Pienellä alueelta löytyy tunturikeroja, puroja, pitkiä jokia ja satoja järviä. Järvien yleisimmät kalat ovat perinteisesti hauki, siika, muikku, ahven, made ja kiiski. Joista voi nostaa myös arvokalaa, kuten villilohta ja harjusta. Kalastajalla täytyy olla asianmukaiset kalastusluvat, minkä lisäksi hänen täytyy noudattaa kunkin alueen kalastusrajoituksia ja muistaa lajikohtaiset alamitat.

Matkailijalle helppo tapa tutustua kalastukseen on Kangosjärven osakaskunnan ylläpitämä virkistyskalastuskohde Pieni Harjujärvi, jossa voi kalastaa päiväluvalla.

Lue kalastajan päiväkirjasta kokemuksia ja katso miltä nuottakalastus näyttää.

 

Koira- ja porosafarit

Muonion luontoon voi lähteä lyhyelle tai useamman päivän safarille koiravaljakolla. Poroajelulla koet kiireetöntä kulkua lumisessa metsässä poropulkassa istuen. Villin erämaaluonnon tunnelmaan sinut vie huskysafari, halutessasi vaikka useammaksi päiväksi.

Laskettelu

Rinteet, hissit ja vuokraamot löytyvät tunturikeskuksista Olokselta ja Pallakselta. Pallaksen lähimaastot ja -tunturit houkuttelevat lumilautailijoita, liitovarjoilun harrastajia ja offarilaskettelijoita.

Lapland Hotels

Harriniva-Hotels

Maastohiihto

Maasto- ja retkihiihtäjälle Muonio ja Pallas-Yllästunturin kansallispuiston maisemat ovat paratiisi. Laduista pidetään alueella erittäin hyvää huolta. Huiput ja hiihtoaktiivit pääsevät takuuvarmasti Oloksen ensilumenladulle lokakuun lopulla. Talvikaudelle päästään myös nauttimaan FIS Oloksen Tykkikisoista. Kevättalven upeilla hangilla reittejä riittää Muoniossa runsaasti, yli 200 kilometriä valaistuja ja valaisemattomia latuja, joiden haastavuus vaihtelee suuresti. Lapponia-hiihto kruunaa hiihtäjien talvikauden.

Hiihtoretket kannattaa suunnitella. Lenkkien pituuksiin ja mäkien korkeuksiin kannattaa tutustua etukäteen. Samoin alkavan päivän säätiedotusta on syytä seurata sen verran, että osaa varautua mahdollisiin säämuutoksiin tai aavoilla yllättävään tuuleen. Varustautumisessa kannattaa huomioida latukahviloiden sijainnit, ja aurinkolasit kannattaa pitää ainakin keväthankien aikaan aina taskussa.

Latukarttoja on saatavana majoituspaikoista, matkailuneuvonnasta, kaupoista, huoltoasemalta ja hiihtokeskuksista. Latukartta löytyy myös sähköisenä.

Maastopyöräily

Hienot maisemat, vaihtelevat maastot ja kylästä toiseen vievät tiet houkuttelevat maantie- ja maastopyöräilyyn. Miltä kuulostaa esimerkiksi Tunturi-Lapin ympäriajo? Muoniosta löytyy useita maastopyöräilyyn sopivia reittejä. Helpoimpia reittejä ovat Ratsutien pyöräilyreitti, joka johtaa Muonion keskustasta vanhaa tienpohjaa pitkin Särkijärvelle, sekä Olostunturin juurella kiertävä 12 kilometrin kierros. Vaihtelevampaa maastoa on luvassa Kätkäsuvannosta Mielmukkavaaraan vievällä retkeilyreitillä sekä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitseva Sammaltunturin ylittävällä vanhalla tiellä. Lisätietoa reiteistä

Myös Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on maastopyöräreittejä. Pyöräily on sallittu kaikilla maastoon merkityillä virallisilla kesäreiteillä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kielletyt reitit ja paikat on merkitty maastoon.

Ihaile Taivaskeron kierroksen maisemia jo etukäteen.

Soili Jussila, Visit Finland

Marjastus ja sienestys

Tutkitusti maailman puhtain ilmasto takaa marjastajille puhtaat marjat ja raikkaan ulkoiluilman. Muoniossa voit kerätä mustikkaa, puolukkaa, hillaa, karpaloa, juolukkaa ja kaarnikkaa. Haperot, rouskut ja tatit löytyvät helposti. Keväiselle liikkujalla tarjolla on myös korvasieniä.

Melonta ja koskenlasku

Erilainen tapa tutkia Lapin luontoa on tehdä melontaretki kanootilla ja antautua välillä vaikkapa pienen kosken vietäväksi. Isompiin koskiin halajavan kannattaa osallistua ohjelmapalveluyritysten järjestämiin koskenlaskuretkiin. 

Moottorikelkkailu

Tiesitkö, että Muoniossa on eniten moottorikelkkoja per asukas Suomessa? Moottorikelkka on oiva kulkupeli ja monen paikallisen asukkaan tärkeä työväline arjessa. Pitkä ja lumivarma talvemme sekä laaja reittiverkosto hoidettua kelkkareittiä mahdollistavat luonnossa liikkumisen kelkan selässä koko lumikauden ajan. Miltä kuulostaisi tunturin huiputus, järven jäällä kelkkailu tai vaikkapa koko seutukunnan kiertäminen vaihtelun vuoksi moottorikelkalla? Huomioithan kuitenkin, että kelkkailu on sallittua ainoastaan merkityillä kelkkareiteillä ja –urilla. Erillistä uralupamaksua ei Muoniossa tarvitse suorittaa. Voit maksaa vapaaehtoista ylläpitomaksua. Hyppää siis moottorikelkan selkään ja lähde joko opastetulle safarille tai kohti omia seikkailuja vuokrakelkan voimin.

Sähköinen moottorikelkkareittikartta.

Retkeily

Lapin luontoon voi lähteä lyhyelle päivän tai kahden retkelle tai useamman viikon vaellukselle. Syksy on kesän lisäksi vaellusajankohdista suosituin. Hyttyset ovat poissa, ilma ei ole liian kuuma tai kylmä ja luonto on molempina vuodenaikoina värikkäimmillään.

Reittejä ja sähköinen reittikartta.

Harri Tarvainen, Visit Finland

Markus Kiili, Visit Finland

Uiminen

Rantaloma Muoniossa? Uskomatonta mutta totta. Väkeä ei ole ruuhkaksi asti, vesi on puhdasta ja virkistävää, maisemat mainiot. Lämmintä ei ole ihan samalla tavalla kuin etelässä, mutta yötön yö tekee kokemuksesta ainutlaatuisen.
Pallasjärveltä löytyy Punainen hiekka, uimaranta puolen kilometrin mittaisen polun päässä. Virkistäytymisen kruunaa Pallastunturin huippujen siluetti vastarannalla, ja lämmittelemään pääsee halutessaan rannan autiotuvalla. Rannalla on myös kota ja tulentekomahdollisuus. Autoilija pääsee Pallasjärvelle helpoimmin ajamalla Hirvaslahden tai Pallaslompolon venevalkamaan.

Uimarantoja löytyy myös Muonion keskustasta (Pekosen ranta), Lahenrannantie 11 ja 
Utkujärveltä, Kilpisjärventie, noin 10 km Muonion keskustasta pohjoiseen.

Liikuntapaikat

Omaehtoiseta liikuntaa voi harrastaa esimerkiksi liikunta-alueilla.

Muonion urheilukenttä ja yleisurheilualue, Opintie
Muonion jääkiekkokaukalo ja tenniskenttä, Opintie
Muonion Parkour- ja skatepuisto, Opintie
Kielan lähiliikuntapuisto, Kilpisjärventie 15

Harriniva Arctic Firefox Lodge

Revontulet

Todennäköisyys nähdä revontulien tanssi Muoniossa on suuri elokuun lopulta pitkälle kevättalveen asti, sillä sijaitsemme suoraan maan magneettisia napoja kiertävän revontuliovaalin alla. Tilastollisesti revontulia voi nähdä joka toinen ilta ilman suurempia tapahtumia auringossa. Kun taivas on kirkas, iltahämärä muuttuu yön pimeydeksi puolen yön molemmin puolin, aktivoituvat revontulet yölliseen tanssiinsa tähtitaivaan areenoilla. Voimakkaampien revontulimyrskyjen aikaan aikaikkuna voi venyä iltapäivän neljästä aina aamuseitsemään. Kun revontulet ilmestyvät taivaalle, ne yleensä viihtyvät ihailtavina 10–30 minuuttia. Revontulten alkuperäinen energianlähde on Aurinko, vaikka itse revontulivalo syntyykin Maan yläilmakehässä noin 100–200 kilometrin korkeudella.

Pukeudu lämpimästi ja etsi riittävän aukea ja valosaasteeton paikka, missä voit kohottaan katseen kohti pohjoista taivasta! Muista myös ottaa kamera mukaasi ja lähde revontulijahtiin: vain mielikuvitus on rajana revontulten tarjoamien muotojen tulkitsemisessa!

Lisää tietoa revontulista

Jokamiehen oikeudet – ja velvollisuudet

Muistathan luonnossa liikkuessasi jokamiehen oikeudet, retkietiketin ja roskattoman retkeilyn periaatteet – ja olet valmis luontoseikkailuun! Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen oikeutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Luonnon käyttämiseen jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa ei siis tarvita maanomistajan lupaa, mutta jokamiehenoikeudella toimiminen ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle, maankäytölle tai luonnolle. Luonnonsuojelualueilla, kuten kansallispuistoissa, jokamiehenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa. Suosi aina merkittyjä reittejä ja toimi luonnossa sitä kunnioittaen. Luonto ja muut retkeilijät myös kiittävät, kun tuot jätteesi pois luonnosta jätteenkeräyspisteisiin ja autat säilyttämään maisemat yhtä upeina seuraavillekin seikkailijoille.

Share This