Muonionjoki on kuuluisa suurista ja väkevistä koskistaan. Niiden valtavaa voimaa on ilo ihastella pelkästään rannalta käsin, mutta ne luovat huikean seikkailuympäristön myös aktiviteeteille. Äijäkoski yhdessä Saarikosken ja Enontekiön puolella sijaitsevan Kelokurkkion kanssa ovat paitsi Suomen hienoimpia koskimaisemia, myös maan parhaita koskimelontakohteita. Alkukesällä kun joki on luonut jäänsä ja vesi nousee korkealle, alkaa Muonioon kokoontua aaltoja metsästäviä koskimelojia. Samaan aikaan alkaa myös kausi laskea koskia kumiveneillä. Kumpikin elämyksistä on ikimuistoinen.
Äijäkosken melontareitin voi aloittaa joko Pahtosen suvannon veneenlaskupaikalta tai hieman ylempää Suomen ja Ruotsin rajalta, Tullin sillan kupeesta. Kajakkiretki Tullilta Äijäkosken alapuolelle on etapeista suosituin, ja antaa melojalle upean elämyksen Väylän parhaista koskista. Reitti tarjoaa runsaasti vauhdikasta virtaa ja monia yksittäisiä aaltoja, joiden luo jäädä pitämään hauskaa. Laskureitti on 5,5 km pitkä ja reitillä on 4 koskea.
Monet freestylemelonnan harrastajat aloittavat melonnan Äijäkosken yläosasta ja keskittyvät Äijäkosken parhaisiin aaltoihin. Tällöin kajakit tulee kantaa Äijäkosken parkkipaikalta rantaan seuraillen maastoon muodostunutta polkua, ja aloittaa melonta kosken yläpuolella. Melonta on helpointa päättää Äijäkosken laavun alapuolella olevaan akanvirtaan ja kantaa sieltä kajakit takaisin polkua pitkin parkkipaikalle.
Koskien kuohuissa piilee useita turvallisuusriskejä, ja niiden voimaa tulee kunnioittaa. Melojalla tulee olla asianmukainen koskimelojan varustus ja vahvat melontataidot ennen menemistä Äijäkoskeen. Vesille ei tule milloinkaan lähteä yksin. Aloitteleville koskimelojille suosittelemme melontaa reitillä vain seurassa, jossa on paljon kokemusta ja turvallisuustaitoja. Koskenlaskuun halajaville on tarjolla ohjelmapalveluyritysten järjestämiä retkiä. Kokeneenkin melojan kannattaa tarkistaa koskien vedenkorkeus etukäteen rannalta käsin ja muistaa, että kosket muuttavat luonnettaan vesitilanteen vaihdellessa.
Reitin vaativin osuus on Saarikoski ja Äijäkoski, jotka sulautuvat yhdeksi pitkäksi koskeksi. Saarikoskessa on saari, jonka kupeessa on jokireitin suurin murtuva stoppariaalto. Etenkin alkukesällä aalto kasvaa huikeisiin mittoihin. Aalto kannattaa väistää sen oikealta puolelta kosken keskiosaa meloen. Saarikosken suurimmat paikat on mahdollista myös väistää melomalla saaren vasemmalta puolelta kiertävää reittiä.
Äijäkosken yläosassa on Ruotsin puolen rannassa komea kalliopahta, jonka juureen muodostuu voimakas stoppari, Äijäkosken kuuluisa hontto. Hontto, ja sen kohisevat kuohut, on viisainta väistää melomalla kosken keskiväylää.
