Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Tutustu yhteen Suomen vanhimmista ja suosituimmista kansallispuistoista mahtavien, koskemattomien tunturien maisemissa Lapissa. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston massiiviset tunturit olivat aikoinaan yhtä korkeita kuin maailman korkeimmat vuoret nykyään, mutta vuosimiljardit ovat kuluttaneet ne ainutlaatuisen pehmeäpiirteisiksi. Vaikka tunturit eivät korkeudellaan mahtaile, on niissä kesyttämätöntä viehätystä. Kansallispuisto onkin todellinen päiväretkeilyn ja maastohiihdon paratiisi. Täällä kulkijaa ihastuttavat niin maailman mitatusti puhtain ilma ja vesi, erämaan rauha ja hiljaisuus kuin tunturin rinteiltä ympäröiviin metsiin ja laajoille suoalueille aukeavat henkeäsalpaavat näköalatkin. Kansallispuisto on taianomainen paikka, jossa vierailijat voivat liikkua luonnon rauhasta nauttien ja jossa arjen hälinä ja vilske jäävät taa.

Aktiviteetit

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto tarjoaa aina erilaisia elämyksiä eri vuodenaikoina. Kesällä on valittavana 500 kilometriä merkittyjä retkeilyreittejä yhdellä Suomen vanhimmista ja kuuluisimmista retkeilyalueista. Nauti ihmeellisestä yöttömästä yöstä, jolloin aurinko ei laske laisinkaan, tai retkeile syksyllä ruskan loimutessa upeissa keltaisen, punaisen ja oranssin sävyissä niin tunturikoivikoissa kuin matalissa varvikoissakin.

Talvisin alueella on Suomen parhaiten hoidettu latuverkosto, joka kattaa 500 kilometriä perinteisen ja vapaan hiihtotyylin latuja. Pimeinä talviöinä voit nähdä uskomattoman upean, tunturien ylle levittyvän revontulien värinäytelmän. Ympäri vuoden retkeilijöiden käytössä on autiotupia, joissa levähtää. Kansallispuistossa on myös runsaasti mahdollisuuksia maastopyöräilyyn ja lumikenkäilyyn.

Reitit

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on ihanteellinen kohde päiväretkille. Esimerkiksi kahdeksan kilometrin mittainen Taivaskeron kierros Pallaksella johtaa kansallispuiston korkeimmalle huipulle. Siellä, sadan kilometrin pituisen länsilappilaisen tunturijonon keskellä, kohoaa sen korkein huippu Taivaskero ja tarjoaa upean näkymän ympäröivään erämaahan.

Suosittu 50 kilometrin mittainen Hetta–Pallas-vaellusreitti merkittiin vuonna 1934. Se on Suomen vanhin merkitty vaellusreitti, jonne tuhannet vaeltajat suuntaavat vuosi toisensa jälkeen. Tämä kuuluisa reitti kulkee tunturijonoa myöten puuttomalta tunturinlaelta toiselle ja tarjoaa upeita näköaloja läpi koko matkan.

Pallasjärvellä sijaitsee osittain esteetön Pyhäjoen luontopolku, joka kiertää lenkin Pyhäjoen laitamilla. Polku on osin sorastettu ja osin pitkostettu, mutta siinä on myös kosteaa ja kivikkoista metsätaivalta. Luontopolun varrella tutustut rehevään lehtoon, vanhoihin metsiin ja ihmisasutuksen jälkiin. Pyhäjoen varsi on kansallispuiston rajoitusvyöhykettä, jossa liikkuminen on lajiston suojelemiseksi sallittu vain polulla.

Pallaksella sijaitseva Orava-Avenue on esteetön luontopolku. Se on myös Mats Wikströmin ympäristötaideteos ja osa kansainvälistä taideprojektia, jolla maisemoitiin kuluneita maastonkohtia Pallastunturin ympäristössä. Pallastunturin maisemointityöhön osallistui yksi taiteilija Suomen Lapista, kaksi Ruotsin Norrbottenista ja kaksi Skotlannista.

Teos muodostuu seitsemästä pronssiin valetusta oravasta, jotka on kiinnitetty puupilarien päihin. Eri asennoissa olevat oravat ilmentävät maailman suuria uskontoja ja niiden kautta luomakunnan ykseyttä. Teoksessa ovat esillä kristinusko, juutalaisuus, islam ja sen vapaamielinen suuntaus, buddhalaisuus, hindulaisuus sekä luonnonuskonto.

Orava Avenue vie Pallaskodalle, jossa voi tulistella avoimen kodan puolella tai vuokrakodassa, jonka voi varata oman porukan käyttöön.

Pallastunturilta löydät myös Rauhoittumispolun kulkijalle eli 7 askelta keveämpään mieleen. Lue lisää Pallastunturin elämysreseptit 

Luonto

Alueen tunturit ovat ainoa jäänne kolmen miljardin vuoden ikäisestä Svekokarelidien vuorijonosta, joka oli korkeudeltaan aikoinaan Alppien veroinen. Miljardien vuosien aikana kuluminen ja viimeksi jääkaudet ovat kuitenkin muotoilleet jyrkät vuorenhuiput nykyisiksi loiviksi ja helposti saavutettaviksi tuntureiksi.

Kansallispuisto suojelee Länsi-Lapin tuntureita, laajoja metsä- ja suoalueita sekä ainutlaatuista kasvistoa ja eläimistöä. Alueen luonto on ainutlaatuista, sillä siellä menestyvät niin pohjoisen rajansa saavuttavat kuusen kaltaiset eteläiset kasvilajit kuin pohjoisempienkin alueiden kasvit ja eläimet. Eläimistä karhu ja hirvi elävät vanhoissa, koskemattomissa taigametsissä ja aapasoilla. Talvella lumivalkean riekon nakuttava ääni läpäisee lumisen erämaan hiljaisuuden, kun taas aikaisin keväällä kansallispuiston virallinen tunnuslintu pulmunen palaa pesimään kivikkoiselle tunturin laelle.

Kulttuuri

Alueen kulttuurihistoria ulottuu vuosituhansien taa. Täällä saamelaiset seurasivat porotokkia ja elivät maan antimilla tuhansien vuosien ajan. Myöhemmin suomalaiset saapuivat alueelle rikkaiden metsästysmaiden ja kalavesien perässä. Niin alueelle muodostui pieniä yhteisöjä.

Monet ymmärsivät ainutlaatuisen tunturialueen ja monimuotoisen luonnon arvon, ja luonnonsuojelualueen perustamista alettiinkin suunnitella vuonna 1910. Lopulta alueelle perustettiin kansallispuisto vuonna 1938. Alue nousikin nopeasti retkeily- ja hiihtokerhojen suosioon ja Lapin pieniin kyliin alkoi nousta pieniä hotelleja ja vierasmajoja kasvavan matkailijamäärän majoittamiseksi. Vuonna 2005 kansallispuistoon liitettiin Ylläs-Aakenuksen luonnonsuojelualue ja kansallispuiston koko kaksinkertaistui. Näin yhä enemmän arvokasta tunturiluontoa saatiin suojeltua.